Rungot veistetään joko paikan päällä mihin hirsirakennus kasataan tai sitten omalla veistokentällä, josta hirret kuljetetaan kasattavaksi päämääräänsä veiston jälkeen.

Hirsirakennukset kasataan pääasiassa aina paikan päällä, mutta pienempien mökkien kasaus onnistuu myös omalla veistokentällä, jolloin rakennus kuljetetaan kokonaisena tai muutamassa osassa paikan päälle.

Käytämme suomalaista puuta; mäntyä, kuusta tai haapaa.
Harvinainen kelopuu tulee taas pääasiassa Venäjältä, koska sitä ei oikein saa Suomesta.

Käsinveistettynä mahdollisuus on pyöröhirteen ja pelkkahirteen, jotka ovat kummatkin umpipuuta ilman liimasaumoja. Pelkkahirttä saa myös piilutettuna. Näiden kanssa käytetään myös aina eristeenä luonnon materiaaleja.

Ero teollisesti tehtyyn hirsirakennukseen on varsin pieni kun kyseessä on toiveet huomioiva yksilöllinen käsityötuote. Kustannusero syntyy materiaalihankinnan asiakaskohtaisuudesta ja käsityömäärästä. Käsin tehtynä hirsirakennus on taattua laatua ja uniikki työ ilman teollisia liimapintoja niin, että eristeetkin ovat luonnonmateriaaleja.

Kyllä voi. Monesti tontilta mille aiotaan rakentaa voidaan ottaa kaikki kaatoon haluttavat puut itse kohteeseen. Kannattaa aina kysyä tästä mahdollisuudesta!

Vanhaa hirttä voi hyvin käyttää myös uusiin projekteihin. Hirsien kunto vain tarkastetaan ja tarvittaessa kunnostetaan entiseen loistoonsa.

Myös kokonaisten vanhojen hirsirakennuksien pelastaminen ja saneeraus on suositeltavaa ja onnistuu meiltä hyvin.

Uuden hirsirakennuksen painuminen pitää huomioida ajan myötä. Tähän saa aina neuvot ja ohjeet rakentajalta.

Ulkopinta on myös hyvä käsitellä säännöllisesti (n. 10v välein).

Hirsirakennus myös aina elää. Eli esimerkiksi rakennuksen paukkuminen tai narina on tällaista normaalia elämistä, ei rakennuksen hajoamista.